Virallinen nimi: Sanguinaria Mirada
Nimen tarkoitus: Espanjaa: verenhimoinen katse
Kutsumanimet: Mirada (Mantereella myös Dienten ylpeys, Punainen haastaja.)
Sukupuoli: Naaras
Laji: Koira
Rotu: Dorso hazard
Ikä: Lähes kahdeksan vuotta
Lauma: Femor
Asema: Johtaja
Ryhmittymät: Liittynyt vapaaehtoisesti Lahkoon, kuulunut myös Hjéresatiin

Dorso hazard:
Dorso hazard on epäviralliseksi jäänyt koirarotu, jonka jalostaminen aloitettiin muutamia vuosikymmeniä sitten argentiinalaisen Mirlo Dienten toimesta. Hän oli tuolloin iältään vain parikymppinen ja vielä suhteellisen tuntematon nimi taistelukoirapiireissä, joissa hän kuitenkin roikkui sinnikkäästi mukana dogo argentino -rotuisten koiriensa kanssa. Hänen kasvattinsa eivät kuitenkaan onnistuneet saavuttamaan järin mittavaa menestystä, jolloin mies päätti ryhtyä jalostamaan täysin uutta rotua, jonka perustana hänen argentiinandogginsa toimisivat. Hän sai houkuteltua kunnianhimoiseen projektiinsa mukaan myös cane corsoja koiratappeluihin jo pitkään kasvattaneet Carlos ja Dolores Castillot, joiden Oya Noche -niminen naaras astutettiin Masó-amerikanpitbullterrierillä samaan aikaan, kun Dienten Yakuzaksi kutsuttu uros lisääntyi fila brasileiro -rotua edustavan Toyrjan kanssa. Näiden ja useiden myöhempien roturisteymien jälkeläiset jatkoivat aikanaan keskenään sukua, joka useiden vuosien sitkeän työn tuloksena alkoi hiljalleen muistuttaa yhtenäistä koirarotua. Kasvattajat nimesivät syntymässä olevan rotunsa dorso hazardiksi, jonka nimen etuosa tulee jalostuksessa pääasiallisesti käytettyjen dogo argentinojen ja cane corsojen nimien yhdistelmästä, loppuosan ollessa vain kunnioitusta osakseen tavoitteleva jatke.

Lopulta Castillot ostivat itsensä ulos projektista, jolloin hanke jäi yksin Dienten vastuulle. Kasvattajatovereiltaan saamiensa rahojen ja parannellun koirarotunsa kera mies palasi jälleen tiiviimmin ammattimaisten taistelukoirakehien pariin ja päästi Sacramento-uroksensa näyttämään, mihin dorso hazardit todellisessa ottelussa oikein pystyivät. Moskovassa järjestetyssä turnauksessa tuo tuntemattoman rodun edustaja herätti ihmetystä, mutta keräsi osakseen myös huomattava määrän voittoja ja siten myös ihailua. Diente oli tyytyväinen, mutta jatkoi kuitenkin yhä jalostustyötään samalla, kun hän alkoi koirineen osallistua yhä useampiin otteluihin ympäri maailmaa. Maine ja panokset kasvoivat tasaista tahtia, mutta mukaan hiipi menestyksen mukana myös kateutta. Lopulta, kun Diente oli saanut kehitettyä unelmarotunsa ominaisuudet lähes huippuunsa, ilmiantoikin joku toinen tappelukoiraharrastaja hänet Argentiinan poliisille. Mirlo Diente pidätettiin ja tuomittiin vankeuteen koiratappeluihin, niihin liittyvään laittomaan vedonlyöntiin ja muihin asiaa sivuaviin vakavampiin rikoksiin vedoten. Joidenkin lähteiden mukaan mies olisi ehtinyt paeta maasta ennen tuomion toimeenpanoa, mutta koiriensa kohtalon tiedetään sen sijaan olleen kovempi. Jokainen Dienten hallussa ollut dorso hazard nimittäin lopetettiin rodun vaarallisuuteen vedoten, ja koska mies ei ollut koskaan myynyt koiriaan ulkopuolisille, sammui rotu tiettävästi täysin kaikkien löydettyjen yksilöiden saatua kuolettavan piikin Argentiinan viranomaisten toimesta.

Menneisyys: Teksti uusittavana, mutta tarinan alkuosa kuuluu näin:
Mirada syntyi kuumana kesänä taistelukoiranarttu Ardiente Rosalle kera yhden urospennun ja yhden narttupennun. Vieroituksen jälkeen ruokaa annettiin enää vain sille pennulle, joka kykeni puolustamaan ravintoaan: Mirada tappoi tappeluvaistojen herätessä molemmat sisaruksensa. Hieman tämän jälkeen oli typistyksen vuoro: Diente leikkasi partaterällä Miradan hännän ja toisen korvan. Viimeisen korvan kohdalla pentu kuitenkin pyristeli itsensä vapaaksi, mutta ei tämän jälkeen käynyt omistajan kimppuun, mistä Diente päätteli pennun olevan harvinaisen lupaava tapaus.

Niinpä Mirada kasvoi, taisteli ja osoittautui vuosien kuluessa todellakin arvokkaaksi kehätappelijaksi. Kolmivuotiaana koira kävi kuitenkin ottelu kokeneempaa, suurta tosauros Kuromaa vastaan: matsi oli äärimmäisen tasainen, mutta kallistui lopulta Kuroman puolelle. Pidellessään punaturkkia hampaissaan tosa totesi Miradasta tulevan hyvä uhri Herralle. Nartun keskittyminen herpaantui hänen tahtoessaan tietää mistä toinen puhui, jolloin Kuroma viskasi vastuksensa päin kehän kaltereita ja punaturkki menetti tajuntansa. Diente kantoi ensimmäistä kertaa merkittävän ottelun hävinneen Miradan pois paikalta.

Mirada vietiin eläinlääkärille, jossa tämän haavat paikattiin ja venähtänyt jalka laitettiin pakettiin. Diente ei kuitenkaan palannut hakemaan koiraansa ja parin viikon päästä eläinlääkäri heivasi Miradan pihalle, koska omistajansa oli kuulemma joutunut vaikeuksiin eikä enää tulisikaan takaisin. Mirada lähti kohti kotia ottamaan selvää, mistä oli kyse. Talolla häntä vastassa olivat poliisit, jotka olivat pidättäneet Dienten. Mirada ei useiden päivien odottamisesta ja etsimisestä huolimatta enää tavannut omistajaansa, joten hän päätti lopulta lähteä ottamaan selvää Herrasta.

Pian Mirada löysi kujakoirajoukon, joka kertoi hänelle Lahkosta ja yritti jopa pakkolahkottaa hänet. Elämänsä kunnossa oleva taistelija lahtasi koko joukon, mutta päätti samalla yrittää etsiä yhä vahvempia lahkolaisia, koska ei omannut muutakaan tekemistä. Tämä mielessään narttu haravoi Argentiinaa ja lähialueita useita kuukausia ristiin rastiin. Hän ei kuitenkaan löytänyt katukoirista veroistaan Herran palvelijaa, joten Mirada päätti vaihtaa mannerta laivan avulla. Miehistö kuitenkin yllätti nukkuvan koiran ja viskasi tämän mereen, jonka jälkeen Mirada ui Andriaanalle ja jatkoi siellä itseään vahvemman lahkolaisen etsimistä.

Suku:
Isä: Tormenta (dorso hazard)
Äiti: Ardiente Rosa (dorso hazard)
Sisko: Ei ehtinyt saada nimeä
Veli: Ei ehtinyt saada nimeä

Tyttäret: Trezésira Diora (hitodama), Teófila Xiomara (Pipsu)
Pentujen isä: Tartaros (Pipsu)

Luonne ja käyttäytyminen:
Kuuman ja kiihkeän Argentiinan kasvatti Sanguinaria Mirada on kaikessa persoonallisuudessaan tapaus, jota on pelkän ulkoisen annin perusteella yhtälailla vaikea ennakoida, ymmärtää kuin kuvaillakin. Sisimmiltään taistelukoira saattaa toki olla tulta ja tappuraa kuin pahaisinkin telenovelasankari, mutta moninaiset seikat saavat hänet eritoten ensitapaamisella vaikuttamaan lähinnä viileältä, muodolliselta ja muista piittaamattomalta henkilöltä. Ensinnäkin nartulla on luontainen taipumus arvioida juttukumppaninsa tarkkaan ennen omien piirteidensä paljastamista, mutta toisaalta kyse on myös silkasta itsevarmuudesta ja suoranaisesta ylimielisyydestä. Ellei koe erityisesti olevansa seuran tarpeessa tai halua vastaantulijalta muutoin jotakin, ei taistelukoira yksinkertaisesti katso toisen olevan hänen kaiken huomionsa arvoinen. Toki tilanteeseen voi vaikuttaa todistamalla itsensä esimerkiksi sangen älykkääksi, sillä kirjaviisaus ja sivistys ovat jotakin, mitä maailmaa nähnyt ja kulttuureja kokenut punaturkki arvostaa suuresti. Hän on aina kiinnostunut kuulemaan uutisia niin muualta Andriaanalta kuin mantereeltakin tai käymään filosofisia väittelyitä siihen kykenevien kanssa, sekä toisaalta myös halveksumaan ja valistamaan tietämättömiä, mikäli näillä vain on tarpeeksi halua oppia (sekä imarrella opettajaansa). Myös kyvykkyys, jopa vain orastavakin, taistelun saralla on ymmärrettävistä syistä seikka, jolla on mahdollista ansaita raitaturkin arvostus puolelleen.

Tästä pääsemmekin nartun omaan taistelukäyttäytymiseen, joka on hänen muiden toimiensa tavoin tietyllä tavalla varsin vaihtelevaa. Jos koira taistelee vain taistelun itsensä vuoksi, pelkästään omaksi huvikseen tai harjoitusmielessä, on häntä äärimmäisen vaikea päihittää. Siinä tapauksessa koko tappelutilanne on nimittäin Miradalle yhtä haasteellista nautintoa, josta eläin pyrkii ottamaan kaiken irti ja saamaan aikansa leikittyään vihollisen alistumaan otteeseensa. Tämän toteutuessa ei punaturkki näe juuri koskaan aiheelliseksi tappaa vastustajaansa, sillä tieto omasta ylivertaisuudestaan toiseen nähden on hänelle tarpeeksi. Toista on kuitenkin pitkävihaisen ja kuumaverisen nartun tunteiden, kuten petetyksi tulemisen tai Herran lietsoman raivon aikaansaama hyökkäys. Sellaisessa tilanteessa nartun ainoa tavoite on useinkin vain saada vastustaja pikaisesti hengiltä - mikäli tämä vielä kärsii siinä samalla, sen parempi. Tällaisessa taistelussa lahkolainen itse on helposti haavoitettavissa, sillä tekniikalle sun muulle harkinnanvaraisella toiminnalle ei löydy hänen mielestään silloin juurikaan sijaa. Äärimmäisen vaarallinen hän mittavan kokemuksensa, voimansa ja kestävyytensä kanssa on kuitenkin edelleen, mistä syystä lieneekin vain helpointa välttää joutumasta kirjatuksi kostonjanoisen arpikasvon uhrilistalle.

Vaikka lahkolaisuutta on tässä kuvauksessa sivuttu jo useaan otteeseen, ei Mirada oikeastaan ole nykyisin kovin kaksinen Herran palvelija. Hän tekee mitä häneltä vaaditaan, muttei paljoakaan sen enempää, ellei erityisen hyvä tilaisuus satu tulemaan kohdalle. Narttu ei myöskään piittaa kummemmin siitä, kuuluvatko tuttavansa tai edes ystävänsä Lahkon riveihin vai eivät; mikäli nuo vain täyttävät hänen muut kriteerinsä, on punaturkki näiden kaikkien seurassa yhtäläisen puhelias ja jopa avoin tapaus, joka kertoo etenkin elonsa valoisimmista kohdista ilman sen suurempia estoja. Liioittelu toki on asia erikseen eikä sitä tietenkään lasketa valehteluksi, kuten ei myöskään toverillista väittelyä päin kasvoja huutamisineen kaikkineen tappeluksi. Vaan vaikka koira sallii itselleen paljon ja myös sietää lähimmäistensä vikoja pitkässä juoksussa melko hyvin, on petturuus sellainen asia, joka ei hänen monimutkaisen oikeellisuuskäsityksensä mukaan ystävyyteen millään muotoa kuulu. Lupauksen pettäminen on toisen kunnian loukkaamista, ja sisäisestä sekä tässä tapauksessa myös ulkoisesta imagostaan tarkasti huolta pitävä Mirada ei sellaista siedä. Hän ei tahdo kenenkään kuljeskelevan ympäriinsä kerskaillen petkuttaneensa suurta Dienten ylpeyttä, sillä sehän saattaisi saada hänet vaikuttamaan jonkun silmissä sittenkin pelkältä tavalliselta, erehtyväiseltä kuolevaiselta!

Ulkomuoto:
Rakenteeltaan Mirada on iästään huolimatta yhä erinomaisesti taisteluun ja metsästykseen soveltuvassa kunnossa, sillä nartun lihakset ovat hyvin kehittyneet eikä kehostaan löydy rasvaa nimeksikään. Hän on erittäin voimakas ja kestävä, mutta toisaalta myös kohtalaisen nopea, mikä tekee hänestä pelottavan hyvin kyvyiltään tasapainotetun vastustajan. Jänteet ja luut ovat erityisesti koiran vahvoissa jaloissa varsin hyvin näkyvillä. Turkkinsa on tiheää, kiiltävää ja lyhyttä, karvojen yltäessä suurimmaksi osaksi vain vajaan senttimetrin mittaan. Valkoiset kynnet ovat varsin kestävää tekoa ja hivenen ylipitkät, yleensä myös kiitettävän hyvässä terässä. Nartun huulet ovat sukujuurista johtuen jonkin verran riippuvat ja hänen häntänsä on taistelusyistä typistetty lyhyeksi tyngäksi, jolla ei turhan selvästi tunteita tai aikomuksia ilmaista. Säkäkorkeudeltaan Mirada on hieman keskikokoa suurempi olento ja hänen korkeutensa varpaista korviin mitattuna on suurempi kuin pituus rinnasta hännänpäähän. Tämä on pääosin taistelukoiran lyhyen selän ansiosta ja se saa nartun näyttämään kertaheitolla varsin eksoottiselta ja mieleenpainuvalta tapaukselta.

Pääväriltään Miradan turkki on suurimmilta osin punasävyistä. Kuononsa sivut sekä alapuoli ovat kuitenkin puhtaan valkoiset ja koko selkäpuoltaan peittävät hiuksenhienot, tummanruskeat raidat. Nartun silmät ovat jäänsiniset, lähestulkoon värittömät ja erityisen pistävän sekä tarkan oloiset. Typistämällä pystyyn nostettujen korvien sisäosat ovat tumman lihanväriset, samoin kuin kasvojensa oikeaa puolta rikkovat arvet. Kyseisten viiltojen lisäksi myös oikeanpuoleinen korva on kärsinyt aikoinaan pahoja vahinkoja tultuaan revityksi varsin riekaleiselta näyttävään muotoon. Kaikki arvet ovat tulosta Miradan pentuaikana sattuneesta välikohtauksesta hänen omistajansa ja tämän typistämiseen käytetyn partaterän kanssa, eikä niistä yksikään ole syntynyt taistelussa toista koiraeläintä vastaan. Haavoittunut on punaturkki toki kerran jos toisenkin, mutta mainion hoidon ja teräksisen yleiskuntonsa pönkittämän parantumiskyvyn ansiosta haavoista ei ole jäänyt selkeästi erottuvia arpia.

>> Profiilikuva

Pelaaja: hitodama
Pelipaikka: Andriaana

Hyväksytetty pelattavaksi: 19.5.2007
Hahmohistoria: Tahdoin tehdä toisen hahmoni Andriaanaan ja aloin selailla erästä koirakirjaa. Komean dogo argentinon kohdalla ajatukseni alkoivat kulkea omia polkujaan ja muodostaa kuvaa taistelukoiratyyppisestä hahmosta. Lisäksi halusin hahmolla olevan jotakin tekemistä Lahkon kanssa, ja niin mielikuva Miradasta alkoi olla valmis. Vaikka rotuselostuksen ansiosta hahmon esittelystä tuli melko mittava, pidin rodun historian kehittelemisestä erittäin paljon.
Oma mielipide: Pelaamisen myötä olen kiintynyt tähän hahmoon todella paljon. Pidän Miradan luonteesta, joka ei ole absoluuttisen paha, muttei kuitenkaan missään tapauksessa mikään piilonössökään. Hahmolla on erittäin mielenkiintoinen pelata, sillä Mirada osaa olla harvinaisen fiksu tyyppi niin halutessaan.

Sekalaisia faktoja

• Miradan menneisyydessä esiintyvien hahmojen nimet on keksitty sitä mukaa, kun ovat tulleet tekstissä mamainituiksi. Ainoana poikkeuksena Mirlo Diente, jonka keksin nettisanakirjoja selaillessani.
• Miradan menneisyys perustuu suurelta osin tosielämään, vaikka nimenomaan dorso hazard -rotu onkin oman pääni tuotosta. Samankaltaisia tapauksia on kuitenkin koiratappelumaailma pullollaan.
• En ole saanut mistään varmistettua, kirjoitetaanko "verenhimoinen katse" espanjaksi sanguinaria vai sanguinario mirada. Jos selviäisi, että olen valinnut väärän vaihtoehdon, en kuitenkaan vaihtaisin nimeä.
• Jo muutaman pelin jälkeen tulin siihen tulokseen, etten pidä Miradan vasemmassa etujalassa aluksi olleesta suojaputkilosta. Niinpä Viiltäjä poisti sen pelissä "Vapauta minut."
• Mirada puhuu varsin sekalaista kieltä: hänen selkeän ulkomaalaisperäinen aksenttinsa vääntelee sanojen tiettyjä vokaaleja miten sattuu ja toisinaan hän sotkee yleiskieliseen puheeseensa niin espanjaa kuin lahkokieltäkin - yleensä keskustelukumppania ärsyttääkseen.
• Mirada saapui Andriaanalle noin nelivuotiaana.
• Mirada on jo pitkään asunut Femorin kallioilla olevassa luolassa, jonka on sisustanut varsin ihmismäiseksi kylästä haalimillaan tavaroilla. Tässä jonkinsorttinen pohjapiirros luolasta. Lisäksi sieltä löytyy nykyisin ainakin Rhiannonille kuulunut kaksiteräinen taisteluase.

Sitaatteja

"Saanein esitellä itseini, hombre. Nimeni on Sanguinaria Mirada, Dienten ylpeytenäkin tunnettu. Ketä minulla onkaan ilo puhuitella?"
"Mine olen sanansaattaja, lähetiläs. Olen hyve niille, jotka ovat minuile hyviä, mutta paha pahoille."
"Mine uskon, että Jumala on Luoja. Hän on luonuit maailmamme, muta jätti meidät siten kärsimään yksin. Hän ei välitä, loi maailman itsekäiestä syistään. Herra sen sijan ei luo, vaie kuinka? Hän ohjaa meiitä luotuja, käyttää luotua tahtonsa mukaan. Hän ottaa meidät tykönsä, koiska Luoja on meidät hylännyt. Hän onn johtaja, Jumala raskana oleivan puolisonsa hylännyt isä."

Tavatut:
Belton (Kevätkukka) - negatiivinen tuttavuus
Tartaros (Pipsu) - kunnioittaa johtajanaan
Dacre (Maya) - neutraali tuttavuus
Misery (Lara) - vihaa ja halveksuu
Ister (Lara) - inhoaa ja halveksuu
Divian (Kuutamo) - positiivinen tuttavuus
Viiltäjä (Saalistaja) - läheinen ystävä
Strike (Kuromizu) - neutraali tuttavuus
Natsi (Gigsi) - negatiivinen tuttavuus
Ringo (Maru, nyk. Nameki) - neutraali tuttavuus
Koeth Musta (Lara) - hyvin negatiivinen tuttavuus
Kurai Yoru (Pipsu) - negatiivinen tuttavuus
Medley's Zealot (danny) - halveksuu
Akai (Tiinuu) - halveksuu
Killer Sielunkantaja (Maru) - uhrattu Miradan toimesta
Noir (noir) - neutraali tuttavuus
Trezésira Diora (hitodama) - tulee huonosti toimeen [tytär]
Teófila Xiomara (Pipsu) - hyvin negatiivinen tuttavuus [tytär]
Lilith (Chiazza) - positiivinen tuttavuus
Chastity (danny) - neutraali tuttavuus
Ileya Kermaharja (Tucci) - neutraali tuttavuus
Redselig (Tucci) - neutraali tuttavuus
Kyôkai (Nameki) - neutraali tuttavuus
Rahvin (Lanfear) - neutraali tuttavuus
Mikaru (Wolf) - neutraali tuttavuus
Noirna Aaveenkesyttäjä (Wolf) - neutraali tuttavuus
Kafir Mustaharjas (Mezzi) - hyvä ystävä
Alteir (Tsuki) - halveksuu
Fiore (Lara) - halveksuu
Cliantha (Tahmis) - neutraali tuttavuus
Rubus (Sykomori) - negatiivinen tuttavuus
Vendetta (Sykomori) - negatiivinen tuttavuus
Uljas Omeletti (Tucci) - negatiivinen tuttavuus
Luciano (Sykomori) - negatiivinen tuttavuus
Lovrenc (Tucci) - negatiivinen tuttavuus
Quanta (Lara) - negatiivinen tuttavuus
Corann (Pipsu) - negatiivinen tuttavuus
Eyela (Ish) - negatiivinen tuttavuus
Rhiannon (Neftichan) - oletettavasti uhrattu Miradan toimesta
Ardante (hitodama) - negatiivinen tuttavuus
Caneh (Tahmis) - negatiivinen tuttavuus
Scorpio (Woodland) - positiivinen tuttavuus
Toxic (Meeba) - negatiivinen tuttavuus
Oavert (Karelyon) - neutraali tuttavuus
Rivel (LR) - halveksuu
Chara (Neftichan) - negatiivinen tuttavuus
Antares (LR) - negatiivinen tuttavuus
Kekouan (Kaamoksensusi) - negatiivinen tuttavuus
Mirach (Hades) - negatiivinen tuttavuus
Bergi (Neftichan) - hyvin positiivinen tuttavuus
Solias Vandrigen (Raura) - vihaa
Takim (Tintti) - halveksuu, on pettynyt
Unabomber (Kammo) - neutraali tuttavuus
Yra Ropido (KAPA) - pitää, kunnioittaa jonkin verran
Joseph (kawaii) - positiivinen tuttavuus
Taram (kawaii) - positiivinen tuttavuus
Diego (hitodama) - pitää jonkin verran
Sycla (LR) - neutraali tuttavuus
Firnahach (LR) - neutraali tuttavuus
Erroneous (Raapustaja) - neutraali tuttavuus
Hysmi (Tucci) - neutraali tuttavuus
Vanesa Musta (Tucci) - neutraali tuttavuus
Flenje (Tucci) - neutraali tuttavuus
Minnel (Kirsikkasilmä) - neutraali tuttavuus
Yovic (Mezzi) - neutraali tuttavuus
Amnis (Mezzi) - neutraali tuttavuus
Zecor (Mezzi) - positiivinen tuttavuus
Santtu/Warar (Mayelia) - positiivinen tuttavuus
Huchtat Peuskons (Tahmis) - neutraali tuttavuus
Senjiro (Sparrow) - neutraali tuttavuus
Remon (Sparrow) -neutraali tuttavuus
Franj (kawaii) - neutraali tuttavuus
Squid (kawaii) - neutraali tuttavuus
Casok (Swildy) - neutraali tuttavuus
Rénfais (Zizuka) - positiivinen tuttavuus
Shichiyou (Santzu) - neutraali tuttavuus
Darjeth Musta (hitodama) - neutraali tuttavuus
Lucy (Sassa) - johtajatoveri, positiivinen tuttavuus
B (Ish) - neutraali tuttavuus

Pelit:
Sivistys saapuu landelle, yhteisten alueiden laiturit, 24.5. - 4.6.2007
Tunteita ja tuoksuja, Carmiksen vesiputous, 3.6. - 8.6.2007
Tunteita ja tuoksuja (part 2), Carmiksen vesiputous (K-18 -osio), 8.6. - 25.6.2007
Totuus siitä kaikesta, elämästä ja kuolemasta, Afuelin tasanko, 29.6. - 14.8.2007
Ei kovin hehkeää, Befalasin havumetsä, 29.8. - 24.9.2007
Ota vastaan tämä puhdas veri (yksinpeli), Djalan lehtimetsä (Random-ropetus), 16.10.2007
Lupauksia, lupauksia, Djalan metsä, 5.11.2007 - 20.12.2007
Vapauta minut, Ederan metsä, 17.10.2007 - 19.1.2008
Palvella voi monin tavoin, Befalasin suo, 20.12.2007 - 27.2.2008
Tulevaisuutemme on tässä ja nyt, Befalasin havumetsä (K-18 -osio), 25.2. - 7.5.2008
Varjojen vankina (YP), yhteiset luolat, 8.3. - 9.3.2008
Uhraamisen alkeet, Befalasin metsä, 10.5. - 11.5.2008
Herralle, ikuisesti, Carmiksen ranta, 26.5. - 10.6.2008
Meille eivät linnut laula, Ederan nurmikenttä, 17.5. - 10.6.2008
Pahimpia on aamut, Ederan kartanon piha, 11.6. - 8.7.2008
Yllättäviä juonenkäänteitä (K-18), Random-ropetus, 23.9. - 1.10.2008
Vaeltajan mielellä, Carmiksen ranta, 26.8. - 27.9.2008
Rakkaus on heikkoja varten, yhteiset luolat, 28.9. - 13.11.2008
Welcome to the dark side, Ederan metsä, 15.11.2008 - 13.1.2009
Kuuttomana yönä - HJÉ YHTEISPELITYS, yhteiset luolat, 26.11.2008 - 24.3.2009
Ei mitään mukavuuksia, Djalan lehtimetsä, 16.1. - 21.3.2009
Menneisyyden haamut (yksinpeli), Ederan kartano (Random-ropetus), 30.3.2009
Demoni ja lintu, Djalan hiekkaranta (K-18 -osio), 3.4.2009 - 3.1.2010
Aamuaurinkoon, Carmiksen nuotiopaikka, 28.7. - 8.9.2009
Hjéresat vs. Puolikuu - YP, Djalan lehtimetsä, 2.1. - 12.4.2010
Jälkitarkastus, Djalan lato, 12.4. - 14.11.2010
Ylistyslaulu kuolemalle, Djalan metsä (K-18 -osio), 15.4. - 27.5.2010
(Laji)puhtaus pukijaansa kaunistaa, yhteisten alueiden kylä, 26.8. - 11.12.2010
Arkiaskareiden ilot, yhteisten alueiden luolat, 9.10. - 19.12.2010
Puolenkuun tähdet//Pentupeli, Djalan lehtimetsä, 11.12. - 29.12.2010
Teetä ja sympatiaa, Yhteisten alueiden luolat, 28.12.2010 - 12.3.2011
Turilas ja jäärä, Ederan kylä, 11.3. - 13.4.2011
Tänä yönä taivaaseen, Yhteisten alueiden kalliot, 19.4. - 27.11.2011
Rikkinäiset sillat on poltettava (yksinpeli), Lahkon laiva (Random-ropetus), 24.8.2011
Raakaa rakkautta (ilman sitä rakkautta), Ederan kylä (K-18 -osio), 13.10.2011 - 15.5.2012
Voittoja ja häviöitä, loppuja ja uusia alkuja, Yhteisten alueiden kalliot, 29.11.2011 - 10.4.2012
Pienen lauman ensiaskeleet., Yhteisten alueiden kalliot, 18.3. - 9.4.2012
Sotapolitiikkaa, Femorin kalliot, 24.4. - 8.5.2012
Valtakunta viimeinen silmälasikäärmeiden, Femorin laiturit, 9.5. - 28.8.2012
Aikaa jos ei katsotakaan, Femorin luolat, 23.5. - 29.8.2012
Viiden minuutin hiljaisuus verilöylyn uhreille, Lahkon laiva, 12.9. - 17.11.2012
Käännös oikeaan päin! Femorin luolat, 14.10.2012 - 14.1.2013
Toimita tietosi, tiedottaja, Femorin laiturit, 6.1. - 9.1.2013
Liukas on vaeltajan tie, Femorin kalliot, 28.1. - 15.11.2013

Tapahtumat:

• Mirada saapui yöllä laiturisataman kautta Andriaanalle. Heti ensimmäisenä vastaan tuli Belton, jolta naaras sai kuulla saaren olevan täysin vailla ihmisasutusta. Varsin pikaisen tapaamisen jälkeen lähti raitaturkki tutkimaan saaren sisäosia.
• Muutamien päivien kuluttua tuli neitoa vastaan Tartaros, joka haastoi Miradan taisteluun. Varsin lyhyen mutta uuvuttavan kamppailun päätteeksi vei uros voiton, mikä luonnollisesti teki suunnattoman vaikutuksen naaraaseen. Tartaros saikin arpikasvosta itselleen varsin hyvän seuralaisen monessakin mielessä. Voittonsa ansiosta Tartaros sai Miradan myös vannomaan valan, jonka myötä tämä liittyi virallisesti Lahkoon ja uroksen Hjéresat-ryhmään.
• Andriaanaa tutkiessaan päätyi punaturkki Afuelin tasangoille, jossa hän kohtasi nuoren Dacren. Naaras kertoili pennulle varsin vääristyneen totuuden Lahkosta ja pahasta Miserystä, joka koettaa tuhota kaiken hyvän. Dacre oli varsin vaikuttunut asiasta, mutta Mirada päätti odottaa, jotta pentu hieman kasvaisi ennen lopullista käännyttämistä. Raitaselkä kun pelkäsi, että Herran ääni saattaisi sekoittaa vasta parikuisen pennun mielen pysyvästi. Niinpä Dacre pääsi lähtemään tapaamisesta vahingoittumattomana.
• Vain tunteja edellisestä kohtasi Mirada vihollisensa Miseryn, jonka kanssa vietti varsin mielenkiintoisen juttutuokion. Naaras ei nimittäin paljastanut kuuluvansa Tartaroksen porukkaan. Puheenaiheina olivat muun muassa Lahkolaisuus yleensä, käsitykset Jumalasta sekä Andriaanan saaresta. Lopulta Ister kuitenkin saapui keskeyttämään juttutuokion ja Mirada poistui paikalta.
• Viikko tämän jälkeen Mirada suoritti ensimmäisen uhrauksensa, jonka kohteeksi joutui erittäin suurikokoinen urospeura. Juhlallisen rukouksen kera punaturkki lähetti elikon sielun Herransa luo, samalla raapaisten tuon kaulan auki kunnianosoituksena Tartarosta kohtaan.
• Jonkin ajan kuluttua ristesi Miradan polku Divian-nimisen urossuden kanssa. Siniturkki oli vasta saapuillut Andriaanalle, joten neiti kertoi urokselle perustietoja saaresta ja erityisesti Lahkon tilanteesta. Pienen lepertelyn jälkeen sai naaras puhuttua suden mukaan Hjéresat-ryhmään ja kaksikko erosi toisistaan lähtien suorittamaan kukin omia tehtäviään.
• Eräänä unettomana yönä kohtasi naaras pimeässä metsässä Viiltäjäksi kutsutun suden. Lyhyen ja kohteliaisuuspitoisen keskustelutuokion jälkeen Viiltäjä lupautui irrottamaan Miradan jalkaa ympäröineen suojaputken tikarillaan. Sen uros nartun luvalla tekikin, kadoten sitten takaisin öiseen pimeyteen, josta oli saapunutkin.
• Jonkin aikaa etsittyään tapasi raitaselkä jälleen johtajansa Tartaroksen Befalasin suolla. Ei ehtinyt kaksikko kauan kuulumisiaan vaihdella, kun juttutuokiota häiritsemään saapui Strike-niminen naaras. Eipä tuo kuitenkaan ehtinyt edes esittäytyä, ennen kuin lahkolaiset jo päättivät etsiä itselleen rauhaisamman juttupaikan, jättäen naaraan yksin suolle.
• Päästyään pois suon kosteasta ilmapiiristä saattoivat Mirada ja Tartaros jatkaa keskusteluaan. Yhdessä kaksikko pohti Hjéresatia ja sen tulevaisuutta, päätyen jopa riitelemään Miradan tehtyä Tartaroksen mielestä liikaa suunnitelmia omin päin. Naaras ei tietenkään moisesta pitänyt, mutta sai lopulta nieltyä kiukkunsa. Illan edetessä tunnelma lämpeni senkin verran, että kaksikko päätyi jälleen viettämään varsin intohimoisia hetkiä keskenään.
• Jonkin aikaa yhdessä kuljettuaan päättivät Tartaros ja Mirada pitää Hjéresatin ensimmäisen kokouksen. Paikalle saatiinkin ihan mukavasti porukkaa, tosin joidenkin puuttuminen ainakin naarasta ihmetytti. Pois jääneitä korvaamaan saatiin kuitenkin uusiakin henkilöitä, jotka olivat halukkaista ryhmään liittymään. Kokouksessa tapasi Mirada ensi kertaa myös joitakin jo ryhmään kuuluneita, kuten Koethin ja Kurai Yorun, joista ei kummastakaan liiemmin pitänyt. Kokouksen päätyttyä erosivat Tartaros ja Mirada pian omille teilleen tehtäväänsä jatkamaan.
• Aikansa kuljettuaan sattui Mirada tapaamaan lahkolaiskaksikko Zealotin ja Akain, joista ensimmäinen oli juuri opettamassa jälkimmäiselle uhraamista. Heidän epäonnekseen Mirada sattui olemaan kovin huonolla tuulella, eikä kaksikko yrityksistään huolimatta päässyt kovin sopuisaan kanssakäymiseen naaraan kanssa. Edes urosten kuuluminen Hjéresat-ryhmään ei asiaa auttanut, vaan tapaaminen päättyi kaikkien onneksi varsin lyhyeen urosten lopulta luovuttaessa ja poistuessa paikalta.
• Matka jatkui ja eräänä yönä kävi naaraan tie Carmiksen rannalle, kuten teki myös Killer Sielunkantajaksi kutsutun sudenkin polku. Mirada koetti saada kyseistä lahkolaista mukaan Hjéresatiin, mistä tämä kieltäytyi kohtalokkain seurauksin. Sielunkantajasta tuli punaturkin ensimmäinen lajitoveriuhri, Killerin veljen seuratessa tapahtumaa kauempaa rannalta. Piilossa pysytellyttä urosta ei taistelija kuitenkaan nähnyt, mutta painoi kylläkin tämän hajun mieleensä, ennen kuin poistui ylpeänä paikalta.
• Ederan nurmikentän kautta kulki Mirada kohti kyseisen lauman kartanoa, josta naaras toivoi löytävänsä tuttunsa Divianin. Sutta ei punaturkki kohdannut, mutta tuttuja kylläkin, nimittäin aiemmin Miseryn seurassa kulkeneen Isterin. Kumpikaan ei ollut järin ilahtunut tapaamisesta, eikä aikaakaan, kun mokomat ajautuivat kunnon tappeluun. Miradan voitettua kyseisen kahakan pakotti naaras puolisuden liittymään Hjéresatiin, minkä uros henkensä säilyttääkseen tekikin. Voitokkaana poistui naaras Ederan mailta, päättäen tavata Divianin joskus myöhemmin.
• Jonkin ajan kuluttua oli niin Miradan kuin Tartaroksenkin aika tavata ja kohdata viimekertaisen tapaamisen seuraukset: punaturkki oli nimittäin huomannut odottavansa pentuja. Kumpikaan tulevista vanhemmista ei ollut asiasta lainkaan hyvillään, mutta kaksikko päätti kuitenkin kasvattaa pentunsa parhaan taitonsa mukaan.
• Aika kului kahden naaraspennun, Trezésira Dioran ja Teófila Xiomaran, syntyessä ja varttuessa. Mirada ja Tartaros kasvattivat jälkeläisensä piilossa turhilta katseilta ei-kenenkään maana pidetyn vuoren luolien suojissa. Kävi kuitenkin niin, että vartuttuaan Teófila asettui vanhempiaan vastaan, ja oli jo tulla uhratuksi perheensä toimesta. Naaras kuitenkin onnistui pakenemaan, jättäen vanhemmilleen enää vain yhden jälkeläisen koulutettavakseen. Parin kuukauden kuluttua jätti kolmikkokin pesänsä taakseen, Miradan tosin ottaessa alle vuotiaan Zésiran mukaansa maailmaa tutkimaan.
• Noin viikkoa luolilta lähtemisen jälkeen kulkeutui Miradan ja Zésiran tie Ederan metsiin, jossa kaksikko tapasi Lilith-nimisen naaraan. Tapaaminen sujui mitä mainioimmin, ja lopulta sai Zésira Miradan avustuksella liitettyä pinkkiharjaksisen suden jopa Lahkoon ja Hjéresatiin.
• Hjéresatin toinen kokous pidettiin viime kerrasta tuttuun tapaan luolilla, Miradan ja Zésirankin paikalle toki saapuessa. Miradan osalta kokous sujui varsin rauhallisissa merkeissä, mitä nyt joukkojen Tartarokseen kohdistunut tyytymättömyys jonkin verran kävi naarasta mietityttämään. Tapaamisen päätyttyä poistui Mirada jälleen Zésira mukanaan sokkeloisesta luolastosta.
• Kokouksen jälkeen oli Mirada jokseenkin ärtyisällä tuulella, mikä osoittautui Alteir-nimiselle urokselle varsin kohtalokkaaksi. Mirada kävi omaksi huvikseen kyseisen koirasuden kimppuun, ja vaikka toinen onnistuikin jonkintasoisen vastuksen naaraalle antamaan, höykytti taistelija toisen lopulta varsin pahasti. Saatuaan tarpeekseen poistui Mirada tyttärineen paikalta voittajana, jättäen Alteirin yksin Djalan metsään makaamaan.
• Miradan ja Zésiran tie kävi tämän jälkeen kohti Ederan kartanoa, johon kaksikko pääsikin yön turvin ujuttautumaan sisälle. Mirada kävi tutkimaan häntä jo pitkään kiusannutta arvoitusta siitä, mihin ihmiset olivat aikain saatossa Andriaanalta kadonneet. Zésira ei jaksanut kuitenkaan olla kovin kiinnostunut asiasta, minkä takia nuorikko pian jättikin punaturkin yksin tutkimustensa pariin. Aamuun mennessä uskoi lopulta Mirada selvittäneensä, kuinka ihmiset olivat tulleet kullan perässä saarelle, mutta jättäneet paikan taakseen jalometallien ehdyttyä. Tyytyväisenä poistui siis taistelukoirakin rakennuksesta, hänen lähtiessään etsimään pois luikkinutta Zésiraa.
• Zésiran jäljet johtivat Djalan hiekkarannalle, josta Mirada ennen tyttärensä löytymistä yhytti kuitenkin kauan sitten tapaamansa Viiltäjän. Koska Miradalla ei ollut aiemmin ollut mahdollisuutta maksaa urokselle velkaansa naaraan jalkaa kahlinneen putken irrottamisesta, päätti punaturkki hoitaa asian tällä kertaa pois päiväjärjestyksestä varsin naisellisin keinoin. Vietettyään muutaman intohimoisen hetken kahden erosivat koiraeläimet jälleen kerran omille teilleen.
• Pian edellisen kohtaamisen jälkeen, Zésiran ollessa yhä kateissa, törmäsi Mirada sattumalta Fioreen, joka osoittautui Carmiksen alfaksi. Punaturkki kaiveli vaivihkaa johtajasta ja hänen laumastaan esille erilaisia tiedonjyväsiä, ja päätyi lopulta jopa mustamaalaamaan oikein urakalla Puolikuuta ryhmittymää tuntemattomalle naaraalle. Vakuutettuaan Fioren parhaansa mukaan puolikuulaisten julmasta murhanhimoisuudesta jätti Mirada ruskeaturkin melko hämmentyneenä yksin tuumailemaan kuulemaansa.
• Jälleen koitti aika kerätä hjéresatlaiset yhteen uuden kokouksen muodossa. Suunnatessaan tapaamispaikalle löysi Mirada myös tyttärensä, joka oli ehtinyt pysytellä karkumatkallaan jo muutaman kuukauden ajan. Itse kokous kuitenkin sai erikoisen käänteen, kun Koeth Musta kertoi Puolenkuun klaanin niinikään kokoontuvan lähistöllä. Päättäen tuhota koko sakin kävi Hjéresat hyökkäykseen Puolikuuta vastaan - varsin ikävin seurauksin. Raaka taistelu tuotti Miradalle lukuisia haavoja ja vammoja, mutta vielä pahemmin kävi itse Tartarokselle, joka sodan päätteeksi menetti henkensä. Hieman ennen kuolemaansa ehti uros kuitenkin siirtää johtajuutensa Koethille, mikä yhdessä koko kammottavan tilanteen kanssa sai Miradan järkyttymään suuresti. Naaras nilkuttikin pois taistelukentältä lähinnä vihaisena entiselle johtajalleen, jäämättä seuraamaan edes tämän hautajaisia.
• Sodan jälkeen Mirada yritti jatkaa eloaan tavalliseen tapaansa, mutta haavansa alkoivat vaatia veroaan hänen kunnostaan. Punaturkki oli jo varsin kriittisessä tilassa siinä vaiheessa, kun Kafiriksi kutsuttu lahkolaisuros hänet löysi ja kävi naarasta erilaisin yrtein hoitamaan. Taistelukoiran alkaessa toipua pysytteli tumma uros yhä hänen tukenaan, jolloin kaksikko vietti tuokion jos toisenkin mitä erilaisimpien keskustelujen parissa. Lopulta parin viikon parantelun jälkeen oli Mirada siinä kunnossa, että saattoi jatkaa eloaan omin päin.
• Miradan toipilasajan loppupuolella alkoi Herra vaatia jo varsin painokkaasti uhria palvelijaltaan. Päästessään taas liikkumaan kunnolla kulkikin Miradan uhrihakuinen polku yksiin epäonnisen Ronja-shiban kanssa. Kyseinen naaras ei pitänyt Lahkosta alkuunkaan, mutta sekös vasta Miradaa yllytti tämän Herran huomaan saattamaan. Lyhyen ja voimasuhteiltaan varsin epäreilun kamppailun päätteeksi saikin Herra jälleen olla tyytyväinen palvelijansa veriseen työhön, kun Ronja-paran sielu erkani hänen raadellusta ruumiistaan.
• Alkaessaan olla jälleen kokonaan kunnossa alkoi Mirada pohtia, mitä hän nyt tahtoisi uudella vapaa-ajallaan tehdä - Hjéresatin johtoon noussutta Koethia hän kun ei aikonut palvella. Pohdinta johti siihen, että naaras lähti kylään keräämään itselleen tavaroita, joiden tuoman ylellisyyden turvin hän voisi muuttaa vakituisesti asumaan luoliin, joista yhdessä hän oli pentujensa kanssakin aikoinaan majaillut. Koiran muuttopuuhia seuraamaan saapui kuitenkin Scorpio-niminen uros, jonka kanssa Mirada jäi hetkiseksi rupattelemaan. Seuralaisen kiintoisista puheista huolimatta taistelukoira ei viihtynyt tämän kanssa pitkään, vaan lyhyen juttutuokion jälkeen lähti hän kiikuttamaan haalimiaan tavaroita kohti luolia.
• Miradan asettauduttua asumaan luolaansa sisusti hän sen haalimillaan tavaroilla ja ryhtyi hoitamaan pystyttämäänsä taloutta tarmokkaasti. Ollessaan pudistelemassa makuualustana käyttämäänsä vilttiä törmäsi hän sitten erään kerran Toxic-nimiseen naaraaseen. Kaksikko jutusteli hetken aikaa varsin nihkeästi, kunnes Mirada kyllästyi nuorempansa epävarmaan olemukseen ja käskytti tämän häipymään kotiluolansa läheisyydestä.
• Lähdettyään erään kerran hieman tavanomaista kauemmaksi kotiluolaltaan sattui Mirada mitä kiintoisimman näyn eteen: hän kohtasi kokonaisen puolikuulaisperheen, joka hätyytteli nuorta lahkolaisurosta, jota punaturkki päätti käydä avittamaan. Lyhyen tappelun aikana ehti Mirada murjoa yhden puolikuulaispennuista erittäin huonoon kuntoon, mistä syystä perhe pian perääntyikin hoitamaan pienokaisensa haavoja ja jätti lahkolaiset kahden metsään.
• Mirada otti nuoren laholaisen, Oavertin, mukaansa ja lähti tämän kanssa takaisin kohti kotiluolaansa. Sinne päästyään kävi kaksikko juomaan Miradan vuoripurosta sankoon keräämää vettä ja juttelemaan mukavia muun muassa uroksen isoäidistä Killeristä, jonka Mirada oli kauan sitten uhrannut Herralle. Mirada myös selitti nuoremmalleen Puolikuun vaaroista ja jätti tämän lopulta lepäämään luolaansa, kun naaras itse lähti puhdistamaan haavojaan keräämällään vedellä.
• Jälleen kerran vei Miradan tie hänet kylään, mutta viimekerran jälkeen paikassa oli tapahtunut merkittävä muutos: se oli siirtynyt Ederan omistukseen. Näin ollen vartiokaartiin kuuluva Bergi, joka laumattoman naaraan eräästä talosta yhytti, joutui pyytämään tätä poistumaan alueelta. Mirada lähtikin suosiolla saadessaan luvan viedä erään vedenkeruuseen tarkoitetun astian mukaansa, ja Bergi lähti saattamaan taistelukoiraa rajalle. Loppujen lopuksi kaksikko huomasi tulevansa vallan mainiosti toimeen keskenään ja Mirada kutsuikin uroksen tulemaan joskus vierailulle hänen luolaansa, ennen kuin kaksikko erosi toisistaan ja taistelukoira suuntasi kohti kotia.
• Eräänä unettomana yönä lähti Mirada kävelemään pitkin tuulisia kallioita ja sattui törmäämään erääseen vanhaan tuttuun - Viiltäjään. Tapaaminen ei kuitenkaan sujunut järin mieluisissa merkeissä, sillä musta susi kertoi olevansa lähdössä pois Andriaanalta. Hän paljasti myös saattaneensa alulle jälkikasvua ja pyysi Miradaa katsomaan etenkin yhden poikansa perään, jottei pimeys valtaisi tämän sielua, kuten isälleen oli käynyt. Vaikka tunsi suurta katkeruutta uroksen lähdöstä, lupasi punaturkki tehdä parhaansa tämän jälkeläisen kanssa, ennen kuin erikoinen ystävyskaksikko erosi viimeisen kerran toisistaan.
• Jonkin aikaa Mirada ehti vaellella päämäärättömästi ympäri Andriaanaa, ennen kuin päätyi ensimmäistä kertaa Lahkon laivalle ja yhytti sieltä pitkästä aikaa tyttärensä Zésiran. Tapaamisen aikana Mirada oppi yhtä ja toista, kuten että Hjéresat oltiin yhdistetty Lahkoon ja että tyttärensä oli kasvanut liki äitinsä veroiseksi taistelijaksi. Tapaaminen sujui pääosin nihkeissä merkeissä ja lopulta punaturkki päätyikin toteamaan, että tästä lähin olisi Zésiran omissa tassuissa tapaisivatko he toisiaan enää koskaan. Mirada kun ei uppiniskaiseksi heittäytynyttä tytärtään aikonut enää eteensä etsiä.
• Kotimatkallaan Mirada piipahti jälleen kylässä, mutta kohtasi tällä kertaa vallan väkivaltaisesti käyttäytyvän ederalaisen, Solias Vandrigenin. Lyhyen sanasodan päätteeksi koira ja susi päätyivät ottamaan verisesti yhteen, ja vaikka Mirada laittoi kampoihin minkä kerkesi, päätti Vandrigen lopulta opettaa nartun kunnioittamaan kipua ottamalla tämän väkisin. Mirada ei nöyttyksestään huolimatta nöyrtynyt uroksen edessä, vaan kesti tämän kidutusta suupielet virneessä aina siihen saakka, että menetti tajuntansa.
• Päästyään takaisin kotiinsa joutui Mirada saman tien uuteen tappeluun, tällä kertaa vanhan vihollisensa Rhiannonin kanssa. Mirada selviytyi kuitenkin lyhyestä kahakasta voittajana, otti Rhiannonin kaksiteräisen aseen itselleen voitonmerkiksi ja pääsi vieläpä lesoilemaan teollaan paikalle eksyneen Mirachin edessä, ennen kuin palasi tyytyväisenä luolaansa parantelemaan haavojaan.
• Jonkin ajan kuluttua kävi niin, että Edera ajoi koirat sekä koirasudet ulos laumastaan, jolloin hylkiöt suuntasivat kohti yhteisten alueiden kallioita - Miradan kotikontuja. Joukon johtoaseman ottanut Takim tuli tapaamaan taistelukoiraa ja kaksikon keskustelu päätyi loppujen lopuksi varsin radikaaleille raiteille, kun koiranveriset päättivät perustaa kallioille uuden Femor-lauman, jota Mirada ja Takim johtaisivat yhteistuumin. Viimeinkin vanhan taistelijan elämällä oli taas jokin selkeä päämäärä, jonka puolesta tehdä työtä.
• Miradan perehdytettyä uudet laumalaisensa kallioilla asumisen saloihin tuli johtajakaksikkoa tapaamaan Unabomber-niminen sotakoira, joka tahtoi ehdottaa Femorille sopimusta: hän oli tovereineen rantautunut vastikään Andriaanalle ja tarvitsi heille näin ollen suojapaikkaa, mutta ihmisten kasvattamat koirat tarvitsivat myös tottumisaikaa koiraeläinjohtajan alaisuudessa olemiseen. Näin ollen Una ehdotti ns. asevelisopimusta, jonka Mirada ja Takim lopulta hyväksyivätkin. Tällä tavoin Femor sai itselleen palkka-armeijan, jonka uhraaminen Ederaa vastaan taistellessa tuskin kirpaisisi ketään turhan syvästi.
• Ollessaan kiertämässä laumansa rajoja tuli Miradan eteen laitureilla Yra Ropido -niminen narttu. Tapaaminen johti pieneen kahakkaan, jonka tarkoitus oli kunnon vahingoittamisen sijasta pikemminkin mittailla toinen toistaan, ja lopulta kaksikko oli itse asiassa kovin tyytyväinen siihen mitä mittelöstä selvisi. Ropido osoittautui vahvaksi ja kykeneväiseksi taistelijaksi, mistä syystä Mirada päätyi tarjoamaan dobermannille paikkaa Femorin ns. suojelijana. Ropido tarttui tarjoukseen, ja kaksikko lähti yhdessä tuumin käveleskelemään kohti vuoria.
• Hoideltuaan velvollisuuksiaan lähinnä uusien laumalaisten mukaan värväämisen muodossa, sai Mirada kuulla kerrassaan hälyttäviä uutisia, joiden mukaan Puolikuu oli vallannut Carmiksen lauman. Tapahtuman jälkimainingeissa Lahko piti laivallaan kokouksen, johon Miradakin päätyi tovin pohtimisen jälkeen osallistumaan. Hän otti myös mukaansa Diego-nimisen laumalaisensa, joka oli ollut itse todistamassa vallankumousta, siltä varalta että voisi jollain tapaa hyötyä tämän tiedoista. Samaten hän lähetti kyseisen pitkäkoiven mukaan tarkkailijaksi, kun kokouksen lopulla lahkolaiset päättivät tekevänsä oman pistohyökkäyksen Carmiksen maille. Itse raitaturkki ei iskuun ottanut osaa.
• Miradan palattua Femorin maille olisi hän tahtonut jakaa uutisensa Takimin kanssa, mutta mokomaa punaturkkia ei näkynytkään yllättäen missään. Joidenkin päivien kuluttua Miradan eteen etsiytyi sen sijaan Lucy-niminen koirasusi, joka kertoi syösseensä Takimin vallasta. Mirada ei tätä jäänyt surkuttelemaan, sillä hän havaitsi tulevansa varsin hyvin toimeen Takimin kanssa. He jakoivat ympäri saarta keräämänsä tiedot keskenään ja jatkoivat sitten matkaansa kohottaakseen laumansa yhä merkittävämpään asemaan Andriaanan saarella.
• Ensimmäinen teko edellisen jälkeen oli ryhtyä luomaan suhteita muihin laumoihin, minkä takia Mirada kutsui luokseen laumansa tiedottajan, Rénfaisin. Hän lähetti kyseisen uroksen solmimaan Djalan kanssa sopimusta, jonka nimissä femorlaiset saisivat metsästää osassa Djalan maita, kun taas Femor tukisi Djalaa Ederaa vastaan käydyissä kahakoissa. Lisäksi johtajatar teki tuttavuutta laumalaistensa, kuten B:ksi kutsutun koiran, kanssa.