Virallinen nimi: Kurupi
Nimen tarkoitus: Guaraní-kansan mytologiaan kuuluva hedelmällisyydenjumala
Kutsumanimet: Diego
Sukupuoli: Uros
Laji: Harjasusi
Ikä: Lähes neljä vuotta
Lauma: Femor
Asema: Tavallinen laumalainen, mutta myös lauman toisen johtajan (Miradan) suosiossa
Ryhmittymät: Liittynyt vapaaehtoisesti Lahkoon

Menneisyys:
Diego, ristimänimeltään Kurupi, syntyi sisarensa Arasyn kanssa kokeneen harjasusipariskunnan huomaan Etelä-Amerikan ruohotasangoilla, jossa sisarukset kasvoivat onnellisessa ja turvatussa ympäristössä vailla huolta maailman menosta. Vasta pentujen kasvettua noin vuoden ikäisiksi astuivat ensimmäiset vastoinkäymiset heidän tielleen, kun ihmiset alkoivat vallata eläinten kotikontuja omaan käyttöönsä. Aluksi perhe koetti tyytyä elämään pienemmällä alueella ja pysytellä sovussa ihmisten kanssa, mutta kaksijalkaiset eivät olleet jakoon tyytyväisiä ja ajoivat harjasudet pyssyjen avustuksella kokonaan pois halajamiltaan mailta. Koska pennut alkoivat muutenkin lähestyä aikuisikää, päättivät he tuolloin jatkaa matkaa omia polkujaan pitkin, jottei itsekin reviiriä vaille jääneiden vanhempiensa olisi enää tarvetta kantaa huolta heidän elättämisestä.

Jonkin aikaa sisarukset kuljeskelivat yhdessä pitkin avaria maita, mutta suuren kaupungin tullessa vastaan lähtivät hekin keskenään eri suuntiin. Arasy ei nimittäin tahtonut olla ikävien kokemustensa takia tekemisissä ihmisten asuinsijojen kanssa, mutta Kurupi sen sijaan päätti menneistä huolimatta lähteä tutkimaan aluetta tarkemmin. Varsin pian uros havaitsi, että aluetta kansoittivat lukuisat kujakoiralaumat, joiden urbaani elämäntapa kiehtoi luonnon helmassa kasvanutta pitkäkoipea suunnattomasti. Nopeasti harjasusi sai kuitenkin huomata olevansa näiden silmissä ei-toivottu tunkeilija, jolla ei ulkopuolisena kummajaisena ollut mitään asiaa etenkään koirien ruoka-apajille. Sen tähden alkoi päivien kuluessa Kurupi-paran tulla toden teolla nälkä ja hän tunsi tilanteensa käyvän jo suorastaan epätoivoiseksi, sillä hänellä ei ollut kaupungin ulkopuolellakaan mitään pakopaikkaa, jonne luikkia häntä koipien välissä epäonnisesta retkestään toipumaan. Niinpä urokselle ei jäänyt muuta mahdollisuutta, kuin ottaa riski ja kokeilla pyrkiä keinolla millä hyvänsä jäseneksi yhteen katujen koirajengeistä, jolloin hän voisi päästä osalliseksi myös kyseisen joukkion itselleen keräämästä ravinnosta.

Itsevarmaa parhaansa mukaan esittäen hakeutui Kurupi erään huomattavan suuren koirajengin johtajan puheille ja toi ilmi halunsa liittyä hänen laumaansa. Suurikokoinen alfauros ei kuitenkaan vaikuttanut suopealta oudolta näyttävää muukalaista kohtaan, joten vakuuttaakseen tämän itsensä vaarattomuudesta päätti Kurupi kertoa tälle avoimesti omasta itsestään ja eksoottisesta lajistaan. Pitkälle ei oranssiturkki kuitenkaan ehtinyt, kun osa jengin jäsenistä remahti äänekkääseen nauruun jo pitkäkoiven nimen kuullessaan. Johtaja pyysi selitystä moiselle käytökselle, jolloin koirat paljastivat harjasuden nimen kuuluvan muinaiselle hedelmällisyydenjumalalle, mikä veti pomonkin kieltämättä huvittuneeksi. Hetken tilannetta virnuillen mittailtuaan alfa lähti lähestymään Kurupia, mikä sai harjasuden jännittymään ja valmistautumaan vaikka taistelemaan koiraa vastaan, mikäli tämä sitä vaatisi. Uroksen ennakko-odotukset osoittautuivat kuitenkin perättömiksi, kun johtaja kertoikin olevansa halukas tappelemisen sijasta testaamaan jengiinsä pyrkivän olennon "jumalallisuutta". Kurupi meni ilmoituksesta pahasti hämilleen eikä tajunnut yrittää luikkia pakosalle, ennen kuin häntä pahimmalla mahdollisella tavalla nöyryyttämään pyrkivä koira oli ehtinyt napata harjasuden hampaisiinsa noustakseen tämän selkään ja ottaakseen nuorukaisen väkisin itselleen.

Fyysisiltä voimiltaan kovin heikko Kurupi yritti tilanteen tasalle päästyään toki taistella itseään vapaaksi, muttei hänestä ollut minkäänlaista vastusta koiralle, joka pääsi siten vapaasti toteuttamaan julmia halujaan. Kaiken kukkuraksi päätti johtaja oman työnsä loputtua antaa laumalaistensakin tehdä tulokkaalle samoin, mikäli he vain tahtoisivat. Monet koirista käyttivät tilanteen mieluusti hyväkseen ja leikittelivät harjasuden kustannuksella niin kauan, että tämä alkoi jo uskoa kuolevansa tuskasta ja häpeästä. Lopulta kukin oli kuitenkin saanut haluamansa ja Kurupi jätettiin rauhaan - mutta ei pysyvästi. Johtaja nimittäin otti kuin ottikin nuorukaisen laumaansa, mikä takasi harjasuden ravinnonsaannin ja piti hänet turvassa monilta kaupungin vaaroilta. Alistettu Kurupi ei osannut kuin tyytyä kohtaloonsa ja hyväksyä sen, että hengissä pysymisen vastineeksi hänen oli siedettävä alfauroksen ajoittain toistuvaa lähentelyä ja hyväksikäyttöä. Kuukausien mittaan sai nuorukainen myös huomata ja oppia, kuinka olemalla kaikin tavoin mieliksi johtajalleen pääsi hän kipuamaan hiljalleen ylemmäksi jengin arvoasteikossa, mikä toi hippusen kaivattua valoa hänen elämäänsä. Alfan hyväksynnän toivossa liittyi uros sen kummempia arkailematta myös Lahkoon, jonka jäseniksi kaikki muutkin jengiläiset osoittautuivat.

Kurupi vietti liki puoli vuotta koiraporukan joukossa ja ehti tänä aikana jo kutakuinkin tottua erikoiseen elämäntapaansa. Viimein kaupunkiin alkoi kuitenkin kantautua verisiä huhuja taistelukoirasta, joka jengeille tuntemattomasta syystä kävi nimenomaan Herraa palvelevien lahkolaisten kimppuun. Raa'at juorut pelottivat osan kaupungin lahkolaisista jopa pakosalle, mutta rohkeimmat lähtivät sen sijaan ottamaan selvää tuosta Punaiseksi haastajaksi nimetystä olennosta. Myös Kurupin jengi hajosi osiin ja harjasusi itse päätti tilaisuuden nyt koitettua vaihtaa maisemaa. Hän yritti palata villiin elämään ruohotasangoille, mutta huomasi nopeasti tottuneensa liiaksi jengien toimintatapoihin, joihin esimerkiksi yksinäiset metsästysretket eivät alkuunkaan kuuluneet. Niinpä uros suuntasikin kohti uusia kaupunkeja ja vaihtoi samalla nimensä Kurupista Diegoksi, jottei herättäisi ainakaan siltä osin enää niin suurta huomiota. Omia käyttäytymismallejaan hän ei sen sijaan katsonut aiheelliseksi muuttaa, vaan sovelsi keräämiään oppeja saadakseen houkuteltua yhä uusia "hyväntekijöitä" itseään ruokkimaan. Yhteenkään joukkioon tai kaupunkiin hän ei kuitenkaan enää vakiintunut pidemmäksi aikaa, mistä syystä häntä ei kukaan jäänyt sen suuremmin kaipaamaan, kun uros eräänä päivänä katosi maisemista tyystin. Kävi nimittäin niin, että harjasusi meni paljastamaan lahkolaisuutensa väärälle taholle ja sai muutaman Herran kansalaisiin aggressiivisesti suhtautuvan koiraeläimen peräänsä. Heitä paetessaan hän eksyi laivaan, joka lähti epäonninen eläin mukanaan seilaamaan merille. Lopulta ihmiset toki havaitsivat salamatkustajansa, jolloin kaksijalkaisilta karatakseen joutui nuorukainen hyppäämään meren vietäväksi. Uintimatkan päätteeksi harjasusi rantautui ensimmäisenä lajinsa edustajana Andriaanan rannikolle.

Vaikka oli tempautunut kovin äkkiä vieraaseen ympäristöön, sopeutui Diego uuteen tilanteeseen suhteellisen nopeasti ja koetti jatkaa elämistä parhaansa mukaan. Hän liittyi Carmikseksi kutsuttuun laumaan ja ehti kylvää hämmennystä ympäristöönsä muun muassa viettelemällä Nereid-nimisen narttuparan ja hankkimalla halajamiaan tietoja Mikaru-sudelta kovin kyseenalaisin keinoin, ennen kuin päätti keskittyä taas kerran uuden johtajansa lähipiiriin ujuttautumiseen. Mutkikkaiden juonien ja kärsivällisen yrittämisen avulla hän onnistuikin lopulta pääsemään Carmiksen alfana toimivan Fioren suosioon. Ikävä kyllä ajan kuluessa urokselle selvisi, että Fiore oli miellyttävästä persoonallisuudestaan huolimatta johtajana suoraan sanottuna kelvoton, eikä ollut kiinnostunut kehittämään asioita laumalaisilleen edullisemmiksi, mikäli niihin sisältyi pienikin riski tai vaivannäön mahdollisuus. Niinpä harjasusi ei jäänyt suremaan turhan pitkäksi aikaa, kun lempeäluontoinen naaras korvautui viimein Bellis-nimisellä tehopakkauksella, joka tosin ensitöikseen kielsi lahkolaisten kuulumisen laumaansa. Niinpä pitkäkoipi haistatti henkisesti pitkät koko Carmikselle ja loikkasi vastikään perustetun Femoriksi kutsutun lauman puolelle, sekä lauloi iloisesti kaikki entisestä laumasta tietämänsä asiat niin uudelle johtajalleen kuin Lahkon ylimystöllekin.

Lauman vaihtuessa säilyi Diegon elämä kuitenkin hämmästyttävällä tavalla samanlaisena, kuin aina ennekin. Hän ahdisteli omaksi huvikseen Rafael-nimistä urosta ja riisti lopulta jopa tämän hengen joko armeliaisuuttaan tai pelkkää julmuuttaan, sekä luikerteli ankeriaan tavoin kaksoisjohtajaisen lauman toisen pääpomon Miradan henkilökohtaiseksi lemmikiksi. Vasta kyseisen taistelukoiran paljastuessa samaksi "Punaiseksi haastajaksi", kuin josta harjasusi oli kuullut mantereella, epäili uros sotkeutuneensa tällä kertaa kenties vähän vääränlaisiin ympyröihin. Peläten niin henkisesti kuin fyysisestikin ylivertaiselta vaikuttavan johtajan toimia jatkoi Diego siitä huolimatta sitä minkä oli aloittanutkin, sillä se oli ainoa hänen tuntemansa keino tilanteesta selviämiseen: jos et halua jotakuta viholliseksesi, tee itsesi hänelle hyödylliseksi.

Suku:
Vanhemmat: Nimet eivät tiedossa (harjasusia)
Sisko: Arasy

Luonne ja käyttäytyminen:
Ensinäkemältä voisi Diegoa pitää mitä miellyttävimpänä nuorukaisena. Hän taitaa alistuvan käytöksen elkeet, mikäli tuntee astelleensa itseään ylempiarvoisen tai muuten miellyttämisenarvoisen henkilön eteen. Vaikka onkin periaatteessa varsin varovainen puheidensa kanssa, osaa harjasusi halutessaan jutustella niin arkipäiväisyyksistä kuin vaikkapa uskonasioistakin luontevaan sävyyn. Itsestään ei uros tosin liikoja tuntemattomille paljasta ja saattaa tarpeen tullen jopa valehdella esimerkiksi menneisyydestään tai lahkolaisuudestaan, mikäli katsoo sen aiheelliseksi. Pentuna kovin rehellinen koiraeläin onkin selvästi oppinut läksynsä maailmalla ja saanut osuutensa myös sen kiroista. Ajan myötä itsekkyys ja hyötyhakuisuus ovat kasvaneet oranssiturkin mielessä varsin merkittävään asemaan, eikä hän juuri ryhdy sen suurempiin hankkeisiin tai suhteisiin kanssaeläjiinsä, ellei koe niistä jotakin hyötyvänsä. Hän osaa niin tahtoessaan olla myös hyvin päättäväinen, vaikkei omaa henkeään olekaan juuri minkään asian tähden sentään valmis vaarantamatta. Vaikka syvällä mielensä sopukoissa uinuva kunniantuntonsa on lisäksi varsin suuri, on uros nykyisin valmis milloin tahansa nöyrtymään ja nielemään maan tomua, mikäli vain uskoo sen avulla toisen hyväksynnän puolelleen voittavansa.

Lahkolaisena Diego ei ole mitenkään järin ahkeraa sorttia, mutta hoitaa kuitenkin velvollisuutensa nurisematta. Hänen uhrinsa ovat usein hyvin pieniä ja oikeastaan enemmän nimellisiä, kuin varsinaisesti hyödyllisiä. Oman syömisensä kanssa on uros samaten varsin onneton tapaus: hän on erityisen nirso, eivätkä metsästystaitonsakaan niin kovin kehuttavat ole. Toisia koiraeläimiä ei harjasudesta ole Lahkon riveihin pakottamaan tai Herralle uhraamaan, sillä eipä äärimmäisen laiha ja melkoisen heikko olento saisi montakaan tapausta millään keinoin pelkäämään henkensä puolesta. Herran vaikutus on siitä huolimatta jonkin verran onnistunut muokkaamaan nuorukaisen mieltä, mikä ilmenee lähinnä niissä harvoissa tilanteissa, joissa uros tuntee olevansa kanssakäymisen (henkisesti tai fyysisesti) vahvempi osapuoli. Mikäli hän katsoo toisen olevan itseään selvästi alemmassa asemassa, ei hän nimittäin epäröi sitä myös osoittaa. Yleensä maireasti hymyävä harjasusi saattaa vetää huulilleen yhtälailla ivallisen virneen kuin vihaisen irvistyksenkin siitä riippuen, miten hän tuntee omaa asemaansa parhaiten pönkittävänsä. Fyysisistä puutteistaan huolimatta saattaa Diego koettaa toista väkivalloinkin alistaa, hänen pitäessään kuitenkin tiukasti huolen siitä, ettei missään nimessä joudu tappeluun osalliseksi. Vaikka oranssiturkki onkin notkea, kokoonsa nähden äärimmäisen ketterä ja mahtavalla tasapainolla siunattu olento, ei hän omaa käytännössä minkäänlaisia taistelutaitoja - voimasta tai kestävyydestä puhumattakaan.

Mitä pintaa syvempiin sosiaalisiin taitoihin tulee, on Diego varsin mitäänsanomaton tapaus. Vaikka saattaakin näennäisesti nauttia jonkun seurasta pitkäänkin, on häneen hyvin hankala varsinaisesti ystävystyä. Mikäli seura ei jossain vaiheessa enää miellytäkään, saattaa uros nimittäin lähteä paikalta hyvästejä jättämättä ja taakseen katsomatta. Rakkaus tai kiintymys eivät ole harjasudelle ollenkaan tuttuja tuntemuksia, eikä hän pidä moisten perään haikailemista mitenkään tarpeellisena touhuna. Myöskään oman perheen perustamista ei harjasusi ole aikuisiällään edes harkinnut jo siitäkin syystä, että lajitoverinsa tapaavat olla kovin harvinaisia Etelä-Amerikan ulkopuolella. Nuorukainen ei omasta erilaisuudestaan johtuvien kokemusten takia harrasta minkään sortin laji- tai sukupuolirasismia, eikä muutoinkaan välitä suuremmin kanssaeläjiensä ulkonäöllisten yksityiskohtien arvostelusta. Sen sijaan kehonkieltä osaa uros lukea ja käyttää paremmin kuin hyvin, ja hän turvautuukin usein asioiden fyysiseen ilmaisuun joko puheitaan tehostaakseen tai jopa kokonaan niiden sijasta.

Ulkomuoto:
Tavanomaiseen koiraan verrattuna on Diego jo lajinsa puolesta kovin erikoinen ilmestys. Harjasusille ominaisella tavalla hän on säkäkorkeudeltaan hyvin huomattavan kokoinen, tarkemman määritelmän kivutessa jopa hitusen yli yhdeksäänkymmeneen senttiin. Uroksen tietyissä tilanteissa suosima alistuva ja suorastaan mateleva kävelytapa kuitenkin saa hänet helposti näyttämään todellisuutta pienikokoisemmalta. Pitkäkoipi kun on lisäksi hyvin laiha ja selvästi alipainoinen tapaus, jota ei parhaalla tahdollakaan voi kutsua voimakkaan näköiseksi olennoksi. Epämiellyttävällä tavalla riutuneelta ei Diego vähäisestä painostaan huolimatta näytä hyväkuntoisen, silkkisen ja paikoin melko pitkähapsisen turkkinsa ansiosta. Pisimmillään karva on uroksen hännässä, kaulassa ja poskipäissä, sekä tietysti lajille ominaisessa niskaharjaksessa. Harjas on pysty ja jäykkä, joskin sen asento vaihtelee jonkin verran elikon mielialan mukaan: uroksen ollessa rentoutunut harjas kulkee enemmän niskan myötäisesti, kuin tämän ollessa jollakin tavoin kiihtyneessä tilassa. Nuorukaisen korvat ovat erittäin suuret ja pyöreäkärkiset, tassunsa kissamaisen pienet ja sirot. Harjasuden kuono on melko pitkä ja suippo, sekä silmänsä vinot ja tummareunaiset.

Pääväriltään Diegon turkki on melko kirkkaan oranssi, joskin karvan seasta löytyy tämän lisäksi jos jonkin väristä kuviota. Uroksen raajat ovat yli puoleen väliin saakka pikimustat, samoin kuin kuononsa ja harjaksensakin. Mustan kirsun yläpuolelta lähtee selkää myöden kulkeva ohut juova, sekin niinikään musta, joka päättyy vasta hännän valkoisen osan tullessa vastaan. Valkoista on hännän lisäksi myös nuorukaisen kuonon sivuilla ja kaulassa, kuten myös korvien sisäosissa. Jaloissa mustan osion jälkeen on sen sijaan repaleisena kuviona ensin tummaa ruskeaa, jonka jälkeen tulee punertavampaa ja vaaleampaa ruskeata. Harjasuden silmät ovat teräksenharmaat ja kirkkaat, varsin tarkkaavaisen näköiset. Myös kyntensä ja polkuanturansa ovat kauttaaltaan harmaan sävyn kyllästämät.

>> Profiilikuva

Pelaaja: hitodama
Pelipaikka: Andriaana

Hyväksytetty pelattavaksi: 16.11.2008
Hahmohistoria: Olin suunnitellut itselleni harjasusihahmoa alun perin jo liki vuotta ennen Diegoa, mutta idea ei koskaan oikein lähtenyt itämään. Pidän kuitenkin kovasti kyseisestä lajista, joten lopulta päätin kaivaa idean uudestaan kehitysvaiheeseen. Tahdoin tehdä hahmon ulkonäöstä sellaisen, että se olisi periaatteessa melko normaali lajinsa edustajalle, mutta siitä huolimatta edes jollakin tavalla erikoinen. Onneksi harjasudet ovat jo itsessään niin veikeitä olentoja, ettei ulkonäön suunnitteluun tuhrautunut paljonkaan aikaa. Sen sijaan luonne oli jonkin aikaa hakusessa, vaikkakin alusta asti oli selvää, että uros tulisi olemaan lahkolainen. Menneisyyskin oli alusta asti mielessäni hyvin selvä, mutta Kurupi-nimen käyttö sen osana oli alun perin pelkkä vitsi. Se kuitenkin sopi melkoisen sievästä tarinaan mukaan, joten mikäpäs sitä olisi estänyt käyttämästä.
Oma mielipide: Pidän Diegon luonteesta hyvin paljon, sillä se on omalla tavallaan hyvin mutkikas: en ole tähän mennessä mm. kyennyt luokittelemaan urosta lainkaan "hyvikseksi" tai "pahikseksi", vaikkei harjasusi ole kuitenkaan tyystin neutraalikaan. Toisaalta en ole myöskään saanut mielessäni määritellyksi, kuinka paljon Diegon hyötyhakuisesta käytöksestä on hänen omaa luonnettaan ja kuinka paljon on Herran aikaansaannosta. Mystinen kaveri on siis kyseessä, vaan siitä huolimatta - tai ehkä juuri siitä syystä - hahmosta on tullut minulle lyhyessä ajassa kovin tärkeä.

Sekalaisia faktoja

• Kurupi on todellakin eteläamerikkalaisten alkuperäiskansojen myyttien mukaan seksuaalisuuden ja hedelmällisyyden jumala. Antamalla pennulleen tällaisen nimen ajattelivat Diegon vanhemmat oletettavasti suovansa pojalle onnea oman perheenlisäyksen kanssa. Myös uroksen siskon Arasyn nimi on peräisin samaisen mytologian jumaltarustosta.
• Andriaanalle saapuessaan oli Diego saaren ensimmäinen ja ainoa harjasusi.
• Diegon menneisyys perustuu surullisen läheisesti tiettyjen Etelä-Amerinkassa vaikuttavien jengien todellisuuteen.
• Vaikka Diego saattaakin vaikuttaa mitä selkeimmin bi-seksuaalilta, ei juttu ole ihan niin yksinkertaista, kuin miltä näyttää. Hän nimittäin ei voisi kuvitellakaan seurustelevansa tai olevansa seksuaalisessa kanssakäymisessä urospuolisen harjasuden kanssa.
• Diego saapui Andriaanalle hieman alle parivuotiaana.
• Diego tuntee koiraeläinten anatomian läpikotaisin erittäin hyvin. Pääasiassa uros on hyödyntänyt tietojaan nautinnon tuottamiseksi, mutta hän on kyllä kykeneväinen soveltamaan niitä myös kivun aiheuttamiseen.

Sitaatteja

"Toivottavasti tapaamme joskus paremmalla ajalla. Korvaan kyllä apusi sitten."
"Olen kuullut kerrottavan, että olen varsin hyvä eräissä asioissa. Mikäli vain sallitte, neiti johtaja, tahtoisin osoittaa kiitollisuuttani siten, kuten parhaaksi taidan. Voin taata teille, ettette tule pettymään."

Tavatut:
Dereka (Tiinuu) - neutraali tuttavuus
Chazar (Grimhild) - negatiivinen tuttavuus
Fiore (Lara) - arvosti hitusen johtajanaan
Rafael (Saalistaja) - ilkikurisia tuntemuksia, uhrattu Diegon toimesta
Karmiini (Tucci) - positiivinen tuttavuus
Nereid (Summer) - sekalaisia tuntemuksia
Mikaru (Wolf) - kiintoisa tuttavuus
Sienna (narri) - erittäin positiivinen tuttavuus
Fendryana (Lipi) - pitää hupaisana ja jokseenkin tyhmänä
Vanora (Korento) - positiivinen tuttavuus
Bellis Tarinankertoja (Zizuka) - vihaa
Joseph (kawaii) - neutraali tuttavuus
Ardante (hitodama) - negatiivinen tuttavuus
Prishel (Mayelia) - neutraali tuttavuus
Rivel (LR) - negatiivinen tuttavuus
Uljas Omeletti (Tucci) - neutraali tuttavuus
Lovrenc (Tucci) - negatiivinen tuttavuus
Que Jr. (Tucci) - negatiivinen tuttavuus
Lancelot (Sassa) - neutraali tuttavuus
Casok (Swildy) - neutraali tuttavuus
Gioconda (Tahmis) - negatiivinen tuttavuus
Leocadia (Tahmis) - neutraali tuttavuus
Jeremiel (Ish) - negatiivinen tuttavuus
Eyela (Ish) - negatiivinen tuttavuus
Amon (Kuolemankello) - neutraali tuttavuus
Viviaine Unisieppari (Sparrow) - neutraali tuttavuus
Ganriel (Zizuka) - negatiivinen tuttavuus
Dianthus (Mezzi) - negatiivinen tuttavuus
Icarhaya (Mezzi) - jokseenkin positiivinen tuttavuus
Ginger (raapustaja) - neutraali tuttavuus
Quanta (Lara) - negatiivinen tuttavuus
Bella Nadal (Geggo) - neutraali tuttavuus
Sanguinaria Mirada (hitodama) - kunnioittaa, pelkää, mielistelee
Koeth Musta (Lara) - kunnioittaa
Sycla (LR) - neutraali tuttavuus
Firnahach (LR) - neutraali tuttavuus
Erroneous (Raapustaja) - neutraali tuttavuus
Hysmi (Tucci) - neutraali tuttavuus
Vanesa Musta (Tucci) - neutraali tuttavuus
Flenje (Tucci) - neutraali tuttavuus
Minnel (Kirsikkasilmä) - neutraali tuttavuus
Kafir Mustaharjas (Mezzi) - neutraali tuttavuus
Yovic (Mezzi) - neutraali tuttavuus
Amnis (Mezzi) - neutraali tuttavuus
Zecor (Mezzi) - neutraali tuttavuus
Santtu/Warar (Mayelia) - positiivinen tuttavuus
Huchtat Peuskons (Tahmis) - neutraali tuttavuus
Senjiro (Sparrow) - neutraali tuttavuus
Remon (Sparrow) -neutraali tuttavuus
Taram (kawaii) - neutraali tuttavuus
Franj (kawaii) - neutraali tuttavuus
Squid (kawaii) - neutraali tuttavuus
Casok (Swildy) - neutraali tuttavuus
Rénfais (Zizuka) - neutraali tuttavuus
Shichiyou (Santzu) - neutraali tuttavuus
Darjeth Musta (hitodama) - neutraali tuttavuus
Antares (LR) - neutraali tuttavuus
Uriel (Kirsikkasilmä) - neutraali tuttavuus
Hallucination Aurora (Kaamos) - neutraali tuttavuus
Kekouan (Kaamos) - neutraali tuttavuus
Rubus Jr. (Sykomori) - neutraali tuttavuus
Uljas II (Sykomori) - neutraali tuttavuus
Vendetta (Sykomori) - neutraali tuttavuus
Lucy (Sassa) - arvostaa jonkin verran

Pelit:
Tuuliajolla, Djalan hiekkaranta, 19.11. - 17.12.2008
Auringonlaskun valossa, Ederan kartanon piha, 17.12.2008 - 13.1.2009
Tyylikkäimpiä uutuuksia, Carmiksen vesiputous, 20.1. - 21.3.2009
YP- Metsällä, Carmiksen nuotiopaikka, 21.3. - 22.3.2009
Zeitgeist, Djalan lato, 22.3. - 21.6.2009
Yksi askel liikaa, Befalasin kalliomuodostelma, 22.6. - 7.9.2009
Totuus vai tehtävä?, Befalasin metsä (K-18 -osio), 7.9. - 24.10.2009
Tähtikirkkaana yönä, Carmiksen ruohoniitty, 27.9.2009 - 23.2.2010
Sankariainesta, Carmiksen nuotiopaikka, 23.2. - 26.12.2010
Kerro, kerro kuvastin..., Carmiksen vesiputous (K-18 -osio), 4.3. - 15.11.2010
Veri on aina vettä sakeampaa, Djalan lehtimetsä, 6.8.2010 - 29.3.2011
Monta rautaa tulessa, Carmiksen vesiputous (K-18 -osio), 11.1.2011 - 19.5.2012
Takaisin maillensa kulkevi o lapsosen tie, Carmiksen ruohoniitty (K-18 -osio), 7.6. - 12.7.2011
Jos ilkeät kuolla, Yhteisten alueiden kalliot, 9.9.2011 - 16.1.2012
Vapaavalintainen vankeusrangaistus, Carmiksen ranta, 27.2. - 11.5.2012
Valtaistuinpeli [YP], Carmiksen nuotiopaikka, 19.5. - 20.5.2012
Viiden minuutin hiljaisuus verilöylyn uhreille, Lahkon laiva, 12.9. - 17.11.2012
Kostoisku, Carmiksen nuotiopaikka, 14.11.2012 - 27.2.2013
Käännös oikeaan päin!, Femorin luolat, 14.10.2012 - 14.1.2013
Tuu sää hakeen leipäs päälle voita! Ederan kylä (K-18 -osio), 27.1. - 6.2.2013

Tapahtumat:

• Uituaan ikuisuudelta tuntuneen ajan kylmässä meressä rantautui Diego lopulta Andriaanan saarelle. Meren rannasta pois hänet auttoi Dereka-niminen susinaaras, jonka kanssa harjasuden tapaaminen tosin jäi kovin lyhyeksi. Uros kun kaipasi kipeästi lepoa matkansa jäljiltä, mistä syystä hän jättäytyi pian nukkumaan omassa rauhassaan Djalan metsän laitamille.
• Saarta tutkiessaan päätyi Diego Ederan maille ja kohtasi siellä itsensä Ederan johtajaksi esitelleen Chazarin. Hieman hämäräperäinen puolisusi jutusteli hetkisen harjasuden kanssa, kunnes viimeksi mainittu päätti jatkaa matkaansa. Paljon oli vielä saarta nähtävänä, eikä toisen seura muutenkaan sanottavasti ollut Diegoa miellyttänyt.
• Jälleen sai Diego tutustua Andriaana johtoporukkaan - edellistä vieläpä aidompaan sellaiseen - uroksen tavatessa Carmista johtajan Fioren. Vaikkei naaras lämmennytkään liiaksi harjasuden liehittelylle, liittyi oranssiturkki kuitenkin värinsä turvin naaraan laumaan. Tapaamisen päätteeksi päätti kaksikko vieläpä suunnata yhdessä koettamaan saalistusonneaan metsästysretken muodossa.
• Carmiksen nuotiopaikan lähistöllä liittyi Diegon ja Fioren mukaan vielä kaksi muutakin carmislaista, Karmiini ja Rafael. Neljän hengen voimin porukka saikin kaadettua saaliikseen nuoren peuran, josta riitti yllin kyllin syötävää jokaiselle. Saatuaan vatsansa täyteen jätti Diego äidiksi ja tyttäreksi osoittautuneet Fioren ja Karmiinin jatkamaan ateriointia keskenään, harjasuden suunnatessa jo aiemmin paikalta vähin äänin poistuneen Rafaelin perään.
• Diego seurasi Rafaelin jälkiä Djalan ladolle, jonka sisältä uros lopulta kyseisen pitkäkorvan yhyttikin. Itseään huvittaakseen Diego yritti kaikin voimin yllyttää homoseksuaaliksi paljastuneen Rafaelin ties millaisiin siveettömyyksiin kanssaan, mutta valkoharjaksinen koira sai pidettyä pintansa ja kieltäydyttyä harjasuden viekoittelusta. Kostoksi itsensä torjumisesta Diego lopulta poistui paikalta loukkauksia heitellen ja niskojaan nakellen, luvaten tehdä toisen olon oikein tukalaksi mahdollisilla seuraavilla tapaamiskerroillakin.
• Pian edellisen jälkeen Andriaanan saarelle ajautui rajuin ja pitkäkestoisin myrsky miesmuistiin, Diegon paetessa säätä kalliomuodostelmalta löytämäänsä koloon. Suojaa hän tarjosi myös ohi kulkeneelle naaraalle, Nereidille. Kaksikko päätyi jutustelemaan erinäisistä asioista, keskustelun kuitenkin kulkeutuessa lopulta Lahkoon. Nereid oli kiinnostunut kyseisestä ryhmittymästä, joten Diego hänet toki siihen ilomielin liitti. Harjasusi vieläpä lupasi opettaa naaraan Lahkon tavoille, uroksen tosin tahtoessa samalla selvittää, josko hän voisi itse jotenkin Nereidistä hyötyä.
• Noin viikon verran Diego kulki Nereidin kanssa ja opetti häntä lupauksensa mukaan kunnon lahkolaiseksi. Uros alkoi kuitenkin kyllästyä naaraan varsin hyödyttömäksi osoittautuneeseen seuraan, ja omaksi huvikseen harjasusi päätti lopulta käyttää julmalla tavalla hyväksi sitä, että oli huomannut Nereidin ihastuneen opettajaansa. Uros houkutteli naaraan lemmenleikkeihin kanssaan, ja juuri kun kaiken olisi luullut olevan ihanimmillaan kävi Diego hyvin väkivaltaiseksi, eikä Nereidin selvästä kärsimyksestä huolimatta päästänyt tätä lähtemään pois ennen kuin oli saanut vietyä oman nautintonsa päätökseen.
• Jonkin ajan kuluttua kulkeutui Diego takaisin laumansa Carmiksen maille ja kohtasi sattumalta ruohoniityllä jälleen johtajansa Fioren. Johtaja kertoi seuraansa liittyneelle harjasudelle kuulemistaan ikävistä Puolikuu-huhuista. Diego ei itse klaanista mitään tiennyt, mutta hän lupautui pysyttelemään henkivartijan tavoin johtajansa seurassa, kunnes tämä saisi selville onko puolikuulaisista carmikselle jotakin uhkaa. Näin harjasusi toivoi pääsevänsä kipuamaan korkeammalle laumansa arvoasteikossa.
• Diegon vietettyä yön Fioren unta vartioiden päätti kaksikko lähteä etsimään aamiaista nuotiopaikkaa ympäröivistä metsistä. Diegolla oli kuitenkin oma suunnitelmansa mielessä: hän usutti salassa urospeuran suoraan Fioren kimppuun, jotta saattoi sitten "pelastaa" johtajansa tämän sorkkien armoilta. Suunnitelma toimi, vaikkakin harjasusi loukkasi lievästi takajalkansa sarvipään kanssa tapellessaan. Myös Fiore sai pienen haavan, jonka puhdistamisesta uros sai hyvän tekosyyn yrittää taas kerran päästä lämpimiin väleihin johtajanaaraan kanssa. Tunnepitoisiin tunnelmin päättyneen hetken päätteeksi kävi kaksikko lopulta yhdessä syömään surmansa saanutta peuraa.
• Paranneltuaan jalkaansa jonkin aikaa oli Diegon aika livahtaa uhraamaan pitkästä aikaa Herralleen jotakin. Yrittäessään napata kaloja uhrilahjoiksi sattui Mikaru-niminen urossusi näkemään lahkolaistoverinsa touhut, jolloin hukka päätti tulla juttusille harjasuden kanssa. Pian Diegolle selvisi, että Mikaru tiesi yhtä ja toista mystisestä Puolikuusta. Saadakseen toisen jakamaan tietonsa pitkäkoiven kanssa, kävi Diego lahjomaan Mikarua nautinnon keinoin. Paljon tietoa Diego osakseen saikin, siinä missä valkoturkkinen hukka sen sijaan sai nauttia varsin intiimistä käsittelystä, ennen kuin harjasusi jatkoi tyytyväisenä matkaansa.
• Ollessaan seuraavana päivänä paluumatkalla Fioren luokse sattui Diegon tielle kaksi mitä ihmeellisintä asiaa: maukkaita hedelmiä oksillaan kantava omenapuu sekä Sienna - harjasusinaaras. Diego hilasi itsensä puun alimmalle oksalle irrottaakseen kaksikolle joitakin hedelmiä, joita he kävivätkin mukavan rupattelun lomassa syömään. Pari tunsi tiettyä yhteenkuuluvuuden tunnetta jo harvinaisen lajiyhteneväisyytensä ansiosta ja tuli muutoinkin hyvin toimeen keskenään, joten heidän viimein hyvästeltyä toisensa jäi Diego odottaman innolla uutta tapaamiskertaa. Lähtiessään paikalta vei uros lisäksi mukanaan muutamia omenia istutettavaksi vesiputouksen äärelle, jotta hän voisi vastaisuudessa nauttia puiden antimista oman laumansa maillakin.
• Diegon vietettyä jälleen hyvän tovin Fioren seurassa kohtasi kaksikko kerran sattumalta Rafaelin, mikä sai Diegon suorastaan kihisemään ilkeämielisestä onnesta: saihan hän nyt yrittää maksaa urokselle takaisin aikasemmin tältä saamansa pakit. Uroskaksikko jäikin pian kahden Fioren lähtiessä tekemään kierrosta maidensa rajoille, jolloin Diego päätti laittaa koko viehätysvoimansa peliin. Hyvän aikaa sai harjasusi panna parastaan, mutta lopulta hän sai luppakorvaisen uroksen vietellyksi ja saattoi tällä kertaa näin ollen lähteä paikalta suurta voitonriemua tuntien.
• Pian edellisen jälkeen, ennen kuin Diego oli vielä ehättänyt palaamaan Fioren seuraan, sattui häntä vastaan huomattavan läheisyydenkipeä Fendryana-naaras. Diego teetti koirasudella jos jonkinlaista palvelusta ja lupaili vastineeksi tekevänsä toisen olon oikeinkin mukavaksi, mutta loppujen lopuksi vain omasta navastaan välittävä harjasusi söi sanansa ja lähti naureskellen kalppimaan paikalta, ennen kuin Fendryana oli saanut palveluksistaan minkäänlaista vastapalvelusta.
• Alkaessaan hiljakseen tylsistyä hiljaiseloonsa Fioren kanssa alkoi Diego viettää yhä enemmän aikaa omillaan. Yhdellä tällaisella retkellä kallioille merilintujen pesiä ryöstämään sattui harjasusi jälleen kerran kohtaamaan toverinsa Siennan. Yhdessä he nauttivat maukaasta muna-ateriasta, kunnes näystä kimpaantuneet linnut sattuivat palaamaan pesilleen ja ryhtyivät ajamaan harjasusia kauemmaksi. Ikäväkseen Diego meni astumaan rytäkässä harhaan, minkä seurauksena hän putosi alas kalliolta ja jäi maahan makaamaan tajuntansa menettäneenä.
• Diego paranteli edellisestä tapauksesta koituneet lievähköt vammansa yksin, ja ryhtyi vasta toivuttuaan liikkumaan taas "ihmisten ilmoilla". Ollessaan kalastusretkellä Carmiksen rannikolla löysi hän toisenkin vallan kärsineeltä näyttävän koiraeläimen, Vanoran, joka oli vastikään saapunut Andriaanalle. Diego näytteli toisen edessä varsinaista herrasmiestä jakamalla niin ruokansa kuin tietonsakin Andriaanasta tulokkaan kanssa ja sitoi toisen tällä tavoin vaivihkaisesti kiitollisuudenvelan avulla itseensä. Myöhemmin, kaksikon käytyä yhdessä nukkumaan rannalle, luikkelehti harjasusi hyvästejä jättämättä matkoihinsa ajatellen, että oli jo tehnyt kaiken tarpeellisen vankan velkasiteen synnyttämiseksi.
• Vaikka olikin jo totaalisen kyllästynyt laiskanpulskeaan johtajaansa, tuli Diegolle melkoisen yllätyksenä uutinen, joka Carmiksen yhtäkkisesti kokoon haalitussa kokouksessa kerrottiin: Fiore oli kuollut ja Puolenkuun klaani ottaisi vallan laumassa. Harjasusi omasi omat epäilyksensä siitä ettei edellinen johtaja kenties ollut kuollut niin yksinkertaisesti ederalaisten kädestä kuin mitä annettiin ymmärtää, mutta voimatta tehdä asialle mitään lähti uros kokouksen päätyttyä kohti Carmiksen lähintä rajaa. Lahkolaisena hän ei ollut enää turvassa laumassa, joten oli aika vaihtaa maisemaa.
• Aikansa tilannetta tutkailtuaan liittyi Diego tuoreeseen Femor-laumaan, jonka johtajan Sanguinaria Miradan mukana lähti myös tovin kuluttua Lahkon kokoukseen kertomaan omakohtaisia kokemuksiaan Carmiksen tilanteesta. Diegon sisäpiirintiedoista olikin melkoisesti hyötyä, kun lahkolaiset ryhtyivät suunnittelevansa kostavaan röyhkeille puolikuulaisille tekosiaan. Kokouksen lopussa Mirada käski harjasuden liittymään sotajoukon mukaan ja raportoimaan jälkikäteen hänelle sen kulusta, joten Diegon ei auttanut kuin jäädä laivalle odottamaan muutaman päivän päästä koittavaa taistoa.
• Niinpä Diego siis todella roikkui joukon hännillä, kun suuri joukko Herran palvelijoita syöksyi Carmiksen nuotiopaikalle levittämään kuolemaa. Harjasuden ajatuksena oli vain seurata tapahtumia sivusta, mutta kun hän kohtasi henkihieveriin pieksetyn ja halvaantuneen Rafaelin taistelukentältä, ei hän voinut olla tarttumatta tilaisuuteen. Vaikea sanoa päästikö Diego tuttavansa tuskistaan vai uhrasiko tämän vain kylmäverisesti, mutta taistelukoiran henki hänen kontolleen kuitenkin jäi sodan päätyttyä.
• Johtajien mielistelyn tultua jo tavaksi ryhtyi Diego liehakoimaan vuorostaan Miradaa sen verran intensiivisesti, että hivuttautui sotaretkiraporttinsa jälkeen käytännössä asumaan tämän kotiluolaan. Niinpä hän oli myös paikalla kuulemassa, kuinka Lucy-niminen naaras tuli kertomaan syösseensä toisen johtajan Takimin vallasta. Samaten harjasusi oli hankkimassa Miradalle kalansaalista, kun hän eräänä yönä jäikin hetken päähänpistosta toviksi leikkimään Ederan rajan tietämille aiemminkin jo joskus tapaamansa Mikaru-hukkasen kanssa.