Noukit kolikon varovasti hampaisiisi ja sinkoat sen suoraan pulppuavaan lähteeseen, samalla kaikin voimin kotiinpääsyä toivoen. Killinki plumpsahtaa pinnan alle, mutta sinä sen sijaan pysyt yhä paikoillasi - ainoastaan kaulapantasi kilikello helähtää soinnukkaasti.

Pettyneenä toiveesi toteutumattomuuteen lähdet takaisin kartanon sisäosiin. Tutkailet hetken kartanon sisäosia, kunnes päädyt varsin idylliseltä näyttävään makuuhuoneeseen. Huomaat olevasi jo melkoisen väsynyt kaiken tapahtuneen jäljiltä ja päätät käydä lepäämään vuoteen päälle. Ei kestä kauaakaan, ennen kuin olet jo vaipunut autuaaseen uneen.