Livahdat pois aggressiiviselta vaikuttaneen porukan luota ja toivot, että olisit sittenkin kuunnellut enkelten sanoja. Saapuessasi takaisin ulos merituuli puhaltaa kylmästi pitkin kivikkoista saarta, joten päätät pujahtaa laivan kyljen viereen suojaan.

Päästyäsi karkuun viimalta asettaudut istumaan kohtaan, jossa kasvaa muutamia sinnikkäitä ruohonkorsia ja muita kasveja. Painat katseesi maahan, sillä mieleesi hiljalleen vyöryvä koti-ikävä alkaa olla jo varsin valtaisa. Samassa kuitenkin huomaat jotakin erittäin epätodennäköistä noiden muutaman pienen viherkasvin joukossa: nelilehtisen apilan! Et ole uskoa tuuriasi, kun mieleesi muistuu vieläpä vanha sanonta siitä, kuinka tuollaisen kasvin löytäjän hartaimmalla toiveella on tapana toteutuu.

Eikö nyt olisi jo korkea aika käyttää tilaisuus hyväksi?

"Jos nyt sitten kokeilisin toivoa sitä kotiinpääsyä."
"Toivon vain, että nuo laivalla olevat koiraeläimet eivät löytäisi minua."