Pääset livahtamaan synkeäsävyiseen joulumessuunsa keskittyneen joukkion ohitse ilman, että kukaan yrittää pysäyttää sinua. Käppäilet suorin tein ulos laivasta vain huomataksesi, että pitkällisen sisätiloissa nököttämisen aikana aurinko on jo ehtinyt laskea mailleen. Merituuli puhaltaa kylmästi pitkin kivikkoista saarta, joten päätät pujahtaa laivan kyljen viereen suojaan.

Päästyäsi karkuun viimalta asettaudut istumaan kohtaan, jossa kasvaa muutamia sinnikkäitä ruohonkorsia ja muita kasveja. Painat katseesi maahan, sillä mieleesi hiljalleen vyöryvä koti-ikävä alkaa olla jo varsin valtaisa. Samassa kuitenkin huomaat jotakin erittäin epätodennäköistä noiden muutaman pienen viherkasvin joukossa: nelilehtisen apilan! Et ole uskoa tuuriasi, kun mieleesi muistuu vieläpä vanha sanonta siitä, kuinka tuollaisen kasvin löytäjän hartaimmalla toiveella on tapana toteutuu.