Päätät jatkaa kohti huopaa ja noukkia sen mukaasi, kuten sinua oli neuvottu. Ja ehkä hyvä niin, sillä kangas on mitä kaunein ja säilynyt vieläpä suhteellisen hyvässä kunnossa aikain halki. Lähtiessänne pois kylästä otat avuliaisesti kantaaksesi lisäksi yhden kulhoista, jotka muut koiraeläimet talosta löysivät.

Paluu sammaleiselle aukiolle tuntuu kantamusten takia menomatkaa pidemmältä, ja päästessänne perille onkin ilta ehtinyt jo hämärtyä. Levittelette kankaat sammaleelle ja asettelette niiden yhteyteen kulhot, joihin harjasudet jakavat hankkimansa muonan. Pitkäkoipien haalima ravinto on kevyenlaista ja koostuu lähinnä kalasta, marjoista ja jopa omenista, mutta onpa mukaan eksynyt yksi lintukin. Käytte syömään ihastuttavan toverihengen vallitessa, ja ehdottaapa joku aterian päätyttyä sinulle jopa linnusta jääneen toivomusluun katkaisemista kanssaan.

Suostutko ajatukseen?

"Ei kiitos, luovutan sen ilon jollekin toiselle."
"Selvä! Jos saan toivomaan oikeuttavan puoliskon, voin toivoa pääseväni takaisin kotiin."