Alat pinkoa paniikissa halki metsien, mikä sekoittaa nopeasti suuntavaistosi tykkänään. Mahdatpa kiertää muutamaan kertaan ympyrääkin, sillä ennen kuin oikeastaan edes ehdit tajuta, on aurinko ehtinyt kavuta pitkälle keskipäivän lakipisteen ohitse. Lopulta voimasi ovat jo ehtymässä, mutta samassa näet edessäsi valtaisan, kohti taivaita kohoavan vuoren.

Mikä on seuraava siirtosi?

"Lähden kiipeämään ylös kallioille."
"Äh, olen liian väsynyt kiivetäkseni tuonne. Menen siis jonnekin muualle."